YOUR LUST (Himos...) 29.09.2006

Alkuun pari faktaa:

- lyhyin reitti Lahdesta Jämsään ei kulje Tampereen kautta

- Koskikeskus on eri kauppakeskus kuin Tullintori

- yksisuuntaisia ei suositella ajamaan väärään suuntaan edes     Tampereella

- suorin reitti Tampereelta Jämsään ei lähde Vaasan suuntaan

Nämä faktat liittyvät hyvin läheisesti siihen, kun allekirjoittanut haki taiteilija K. Blomin Tampereelta. Ei niistä sitten sen enempää…

Himoksella oli Suomen HD-kerhon ajokauden päättäjäiset ja näihin peijaisiin olimme siis menossa antamaan oman MJE-painotteisen osuutemme. Saavuimme viimein Kimmon kanssa sateiselle kisapaikalle n. klo 19.20 lämpötilan ollessa +7 astetta Celsiusta. Onneksi toiset olivat perillä jo aiemmin (sovittuun aikaan) ja soittovehkeet olivat jo komiasti lavalla, kun telttaan astuimme. Kiitos tästä pojille. Vetäistiin heti soundcheck ja havaittiin homman olevan suht’ hyvin kuosissaan. Tämän jälkeen oli ohjelmassa maittavan päivällisen nauttiminen paikallisessa kuppilassa, jossa myös hymyilimme hiljaa toistemme todella hauskoille jutuille.

Sitten alkoi tuima valmistuminen illan keikkaan. Edessä oli melkoinen maraton, sillä tarkoitus oli vetäistä tunnin keikka. Miten sitä aikuiset ihmiset jaksaa??? No keikka pärähti hienosti käyntiin, vaikka yleisöä ei siinä vaiheessa liikaa teltassa ollutkaan. Vetäistiin kuitenkin sen verran täysillä, että teltta täyttyi ja tunnelma (sekä onneksi myös lämpötila) kohosi yllättävän nopeasti. Setin biiseistä tai biisijärjestyksestä en muista mitään (se on Nikon hommaa;), mutta soitimme joka tapauksessa omaa tuotantoamme kattaen molemmat levyt sekä myös nämä jo legendoiksi muodostuneet kolme uudempaa kappaletta. Soitto kulki ja Kimmo lauloi kuin pieni enkeli. On se jännä mies. Minä siinä Kimin vieressä kaihoisasti katselin ja mietin, että vielä jonain päivänä myös meiksille annetaan oma mikrofoni keikalla. Tai sitten ehkä ei…

Hienosti menneen keikan jälkeen heitimme kamat vauhdilla autoon ja pistimme autojen nokat kohti mökkiä. Hamsterit Matti ja Pirkka lastasivat auton täyteen muovimukeja (tyhjiä tietysti) ja Henri lähti uhkarohkeasti ajamaan. Pienen empimisen jälkeen löysimme oikean yöpaikan ja sitten jo huudettiin: ”onko zauna lämmin?”. Niko kävi pikasaunassa, koska halusi vielä yöllä lähteä kokeilemaan kuinka moneen hirveen osuisi matkalla Ristiinaan. Me muut jäimme ja saunoimme ja juttelimme ja myös hieman nauroimme. On nimittäin melko mukavaa istua ja jauhaa kaikenlaisista asioista mahtavien sällien seurassa (onneksi rumputaiteilija lähti jo aiemmin). Sytytettiin myös mökissä olleeseen takkaan tuli kaukopartiomies P.Hjyyliksen tyyliin... Takka osoittautui kuitenkin meille aivan liian tekniseksi laitteeksi, lopulta.

Tämäkin reissu taas vaan vahvisti uskoani asiaan…MEILLÄ ON MAAILMAN PARAS BÄNDI.

-Jukka